Mistä tietää että lastenvaateaddiktilla on liikaa vaatteita? Huomaako sen itse siitä, että vaatteiden määrä alkaa ahdistamaan? Jos edes se, että vaatteita on paljon ja pyykkikoppa jatkuvasti pursuaa yli reunojen, ei saa ahdistusta aikaan, niin edes se kun itseä alkaa ahdistamaan se määrä..
Tänään mulle kävi niin.. Jälleen yksi onnistunut kirppiskierros takana ja mukana muovikassillinen vaatetta.. Olin vakaasti päättänyt että ostan vain ja ainoastaan seuraavaa kokoa kummallekin. Ja pääosin siinä pysyinkin. Hyvä minä! Mutta olihan siellä joukossa toki jokunen jonka saa ottaa käyttöön jo nyt. Nyt kummallakin on tällä hetkellä käytettävää kokoa paljon. Jostain syystä lisää tarttuu mukaan ja kirpputorit vetää puoleensa (toki myös lastenvaateliikkeet,mutta onneksi tilin saldo yleensä himmaa uusien ostamistahtia). Ja siis hyviä vaatteita noilla pelkästään on. Kyllä mä katson aika tarkkaankin vaatteen jotka ostan, että on ehjä ja tahraton.
Tänään laitoin jälleen puhtaita vaatteita kaappiin ja mietin pienissä ahdistuksen tuskissa, missä välissä mä ehdin näitä kaikkia edes käyttämään(!?). Tokihan on vara vaihtaa useampikin vaatekerta päivässä, jos sattuu sotkeutumaan tai muuta vahinkoa. Ei tarvitse varoa.
Ongelma iski siinä vaiheessa, kun illalla tai vaihtoehtosesti aamulla kiireessä vaatteiden valintaan ja yhteen sovittamiseen menee vähän liian pitkä aika. Kuinka monesti olenkin miettinyt, että hankin vain settejä enkä yksittäisiä vaatekappaleita niin ei tarvitse miettiä mikä vaate sopii keskenään. Niinhän se ei kuitenkaan mene.
Olen itse aika nopeasti kyllästyvää sorttia ja sen takia tykkään, että lapsilla on kivan näköstä ja hyvää vaatetta päällä, joka vielä tuntuu mukavalta. Sen takia vanhemmat tytön vaatteista (joita ei siis ole aikaan käytetty) laitan eteenpäin ystäväni tytölle. Sieltä saan vaihdossa pojalle, hänen poikien vanhoja vaatteita. Ne tosin on vielä niin suuria että menee ainakin vuosi ennekö niitä voi varovasti alkaa edes harkitseen puettavaksi. Kierrästys meillä siis toimii.
Ja mekot, ne on vaan niin ihania. Kaikenmaailman mekkoja ja hameita on kasapäin. Mutta kyllähän tytölle mekot kuuluu. Ei tuota poikaa niihin kuitenkaan voi pukea.
En mä valita. Välillä vaan (eli tänään) iski ahdistus.. Vaatteita on liikaa ja tiedän että lisää haalitaan. Mutta kuten joskus olen tainnut sanoa, vielä (ainakin suurimmaksi osaksi) voin itse vaikuttaa siihen mitä lasten päälle puen. Ehkä mä en ole niin rohkea pukemaan lastani niihin leopardikuvioisiin legginseihin joita neiti itse aina ihailee. Ei, mä valitsen vielä niitä hempeän vaaleanpunaisia prinsessa ja tyttövaatteita. Tulee päivä kun niitä ei enää kelpuuteta..
Oonko mä ainoo? ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pieni merkki käynnistäsi :)