sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Eräs tuulinen sunnuntai

Viime yönä tyttö heräsi pitkästä aikaa jalkasärkyihin. Tällä kertaa kipu tuntui olevankin kovempaa kuin ennen. Itkulle ei näyttänyt tulevan loppua hetkeen aikaan, ja mietinkin jo että päivystykseenkö tässä lähdettävä. Onneksi kipulääke ja täysikuun katseleminen lopulta auttoi ja saatiin jatkettua unia. Aamulla ei tietokaan kivuista.Viikon päästä onkin uusinta ultra lonkkien osalta, ja katsotaan onko reilu kuukauden mittainen viljaton ruokavalio auttanut lonkkien tilanteeseen vai ei. Muutoin edessä on magneettikuvaus. Ääh, jos nyt jotain selviäis noihin kipuihin. Ei mun mielestä vielä 3 vuotiaalla mitään kasvukipuja pitäisi olla? Loppuyö meni kuitenkin hyvin ja sain aamulla vielä jäädä nukkumaankin, kun isi nousi lasten kanssa. Kiitos <3

Tämän aamun mies ja tyttö kulutti muovailleissa eilen ostetuilla muovailuvahoilla. Kumpikin istui paikoillaan ainakin 1,5 tuntia. Hei, jopa mies :D Itkukin siinä tuli (tytöltä tosin vain) kun piti ruuan takia lopettaa. Ulkona oli niin järjetön tuuli, että ei edes harkittu ulos lähtöä. Ruuan jälkeen oltiin muutenkin lähdössä anoppilaan.


Miehen vanhempien luona leikittiinkin legoilla muutama tuntinen ja niillä ihanilla Hello Kitty taloilla ja hahmoilla. Iiihanaa tyttöjen juttuja! Tyttö pääsi myös pitkän odotuksen jälkeen soittamaan isin rumpuja. Pauke.. öh anteeksi, soitto, kuului ulos asti. Saas nähdä minkä musiikin tuottaja tytöstä tulee kun kiinnostaa niin pianot, viulut, kitarat kun rummutkin. Ja se tanssi. Tyttö rakastaa sitä. Niin kauan kun itseään näyttää kiinostavan aion kyllä pitää kiinnostusta yllä.



 Kotona jatkui vielä muovailut ja iltakylvyn jälkeen kumpikin nukahti aika nopeasti. Mies teki meille pitsaa ja sitä herkuteltiin kynttilöiden valossa. Nam!

Ja vihdoin saatiin tytön synttärikutsut postiin saakka. A, teille on siis tulossa postia ;)
Nyt jos vielä hetken jaksaisi miettiä virkkauskohdetta tytölle, kun löysi niin kaunista lankaa. Pinkkiä tottakai, ja kimalletta. Yritin ehdottaa että, jos se nyt kumminkin jäisi kauppaan. Ei kuulemma sopinut. Noh, äidille vähän tekemistä niin ei tule tylsää. Tuo tytön valitsema kangaskin odottelee ompelemista. Mitä kivaa siitä sitten keksimmekään.. Ehdotuksia saa antaa :)

Mukavaa alkaa viikkoa!






lauantai 16. marraskuuta 2013

Rakettitaivas

Tänään heti paljon parempi päivä kun eilen, vaikka yö ei kovin hyvä viime yönäkääm ollut. Parempi ainakin kun edelliset. Viimeksi osastojaksolla kysyttäessä kehuin kuinka hyvin poika nukkuu, eikä heräilyjä ole kun muutama.. Pitikin avata suuri suuni.. Viime yöt on herätty se parikymmentä kertaa. Millon herääminen tapahtuu täydestä itkusta, millon levottomana pyörivästä kieppujasta tai sit ihan muuten vain kikattelevasta yökyöpelistä. Viime ajat tosin enemmän on olleet tuuota levotonta pyörimistä tai itkua. Ruokakin on maistunut pojalle tämän viikon melkoisen huonosti. Pitikö tästäkin kehua sairaalassa. Seuraavan kerran totean vain että ihan ok. Jos tämä nyt jatkuu, ehkä käymme tohtoria moikkaan. "Tavis"lapsen kanssa tilanne ehkä olisikin ainakin vähän eri, mutta tämän kanssa miettii väkisinkin missä vika? Onko tämä normaalia? Pitääkö huolestua ja soittaa lääkäriin? Päivät kuitenkin sujuu syömistä lukuunottamatta ok, niin seuraan nyt vielä.

Aamu-ulkoilu kulutettiin lähipuistossa ja keinumassa. Ja toki ruoka-aikaan kotiinlähtö sai aikaan hurjan ÄitiEnMäHaluuKotiin-itkun ja matka sujui rattoisasti kotiin. Tilanne rauhottu kun oltiin vielä oman pihan keinussa muutama hetki.

Päiväunet ja lauluhetki. Isikin tuli kotiin ja paineli samantien päiväunille. Herätettiin se kuitenkin ruokaa syömään, jonka jälkeen me tytöt jätettiin pojat keskenään ja lähdettiin shoppailemaan :)

Matkaan ei tarttunut yhtä lelukoria, dinosaurus piparimuottia ja yhtä lankarullaa kummempaa, paitsi tietysti joulukalenterit lapsille. Muistettiin kotoa lähtiessä, että ilotulitusjärjestettäisiin siellä illalla. Kaupasta päästiin autoon ja kovasti olisi neiti halunnut kotiin lähteä, mutta tiesin että tykkää kuitenkin. Lopulta kuitenkin jo oikein odotti koska ne raketit paukkuu. Ulos ei sentään halunnut mennä niitä katsomaan, mutta hyvin ne nähtiin autosta sisältäkin. Neiti hihkui riemusta ja välillä kuulu vain "Ooh, kuinka kauniita". Viimeisen raketin jälkeen totinen kysymys, "Minne ne raketit nyt meni?". Olis siis pieni harmitus kun ilotulitus loppui. Isille ja pikkuveikalle riitti silti kerrottavaa. Kannatti jäädä :)


Tyttö valitsi itselleen Barbie suklaakalenterin ja pojalle Autot kalenterin.. Saa tosin nähdä kenen suuhun tuo pojan kalenterin suklaa katoaa, hän kun ei ole muuta herkkua vielä maistanut kun jäätelöä. No sen näkee :)



Nyt jos joisi kupin tai kaksi lämmintä glögiä ja suuntaisi nukkumaan. Huomenna kutsuu anoppila..

Mukavaa lauantai-iltaa <3

Kirppislöytöjä

Viime kertainen kirppiskierros osoittautui aikas hyväksi tytön vaatteiden osalta. Poika onkin saanut järjettömät määrät tytön kummitädin poikien vanhoja vaatteita ja meidän tytön vanhat vaatteet kierrätetään hänen tytölleen. Tämä toimii. Aika harvoin mukaan tarttuu muuta kuin vaatetta, ja sekin pääasiassa lapsille. Neidille seuraavaa kokoa ei ole hirveästi varastossa, ei siis vieläkään.. Alkuviikosta kun kävin, en todellakaan lähtenyt tyhjin käsin. Hyvä niin.

Tässä siis ainakin melkein kaikki.. Jos ne ketään kiinnostaa ;)

                                




 Tän My Melodyn kans mietin varmaan edelleenkin onko tarkoitettu yöpuvuksi vai ei.. Tosi ohutta kangas on. mutta kuitenkin mekkona myytiin.. Saa nähdä kummaksi tää päätyy, vai osaako joku suorilta sanoa? En mä ehkä halua, että meidän neiti kulkee pitkin poikin yöpaita päällä..


Hinnat oli 1-2e jokaisessa, eli halvalla päästiin. Tyttö löysi joitain Pet shoppeja myös ja ne onkin ollut kovin leikityt nyt viime päivät. Ehkä pukki tuo lisää..

perjantai 15. marraskuuta 2013

Tällainen päivä tänään..

Varoitus, tämä teksi sisältää hivenen narinaa ja avautumista.. alkuun ainakin.

Tiedättekö tunteen, kun jo aamulla vasta toisen silmän avattua tiedät, että tää päivä ei ole se paras päivä. Yleensä tätä tunnetta edeltää erittäin huono uninen yö johon mahtuu herätyksiä ehkä ainakin tuhat. No sata ainakin. Tänä aamuna fiilis oli juurikin näin. 
 Kaiken lisäksi oli siivouspäivä, miehellä iltavuoroviikko ylitöineen ja kauppapäivä. Normaalisti olisimme ehkä käyneet kaupassa huomenna, mutta mies on ylitöissä huomisen. Lapset kiukuttelee aamuviidestä saakka kun ei enää nukuta. Kaupassa menee liian kauan, kun kylän asukkaat ovat päättäneet lähteä koko suvun voimin viikonloppu ostoksille. Ehkä meidän olis pitänyt tyytyä oman kylän pikkukauppaan eikä uhmata tätä päivää ja lähteä naapurikylään Prismaan. Laajempi valikoima koko ensi viikon ruokia ajatellen. Enemmän punaista tarraa. Kello on liikaa kun kotiin päästään. Ruoka-ajat myöhässä, lapsilla on nälkä, mies ei ehdi syödä.

Ruuan jälkeen yliväsynyt pikkumies päiväunille, isompi haluaa katsella sohvan nurkassa muumeja. Pölyrätti heilumaan. Pikkumies herää itkemään. Kestää hetken saada se takasin nukkumaan. Hetkinen, ompa hiljaista. Isompi on nukahtanut sohvalle. Nukkukoon hetken, mutta vain hetken tai illalla nukahtaminen venyy huomisen puolelle.
 

Imuri laulamaan kun päikkärit on nukuttu. Imurin johtoon on tullut magneetti,joka vetää mittarimatoa puoleensa. Sitä siitä palauttelemaan leikkeihinsä jokunen kerta. Lattioita pestessä astut jonkun terävän pikkuelukan päälle. Tytön huone näyttää lähinnä räjähtäneen pommin jälkitilalta. Mietin vain miten? Missä vaiheessa? Samapa tuo, ehdin siivota ainakin :)



Päivällisen jälkeen ulos. Pieni kävelylenkki teki hyvää. Kiukku ja päivän harmit jäi ulos. Pysyköönkin siellä. Nyt on kynttelikkökin laitettu keittiön ikkunalle. Sanokoot kuka mitä tahansa. Mun ikkuna. Nih. Tunnelmaa se tuo ja joulu on mulle se vuoden odotetuin ja tärkein pyhä.
 

Neiti otti illalla kaulasta kiinni, antoi suukon poskelle ja sanoi. 
"Äiti,olet minun kaverini. Minä rakastan sinua."
Tyttöni mun, kuinka paljon sua rakastankaan.


Mutta tämä hetki. Perjantai-ilta, puhdas koti, kylvetetyt lapset, nukkuvat lapset, kynttilöitä ja sohvannurkka. Selvittiin

 

Päivä vaati kokonaisen suklaalevyn, joka ei riittänyt edes iltaan saakka.. Miehen karkkipussi olis kyllä vielä kaapissa ;)

Mukavaa viikonloppua ♡

torstai 14. marraskuuta 2013

Harkinnassa hankintoja..

 Lisää sisutustavaraa, jos lapset nyt saisi omat huoneet. Kummallekin saisi ihan sen oman maailman. Tyttö jos osaakin olla mukana sanomassa mitä haluaa. Nuo bambit tulis molempien huoneisiin, yhdistäväksi tekijäksi. Jos joku tajuaa tarkoituksen, (muukin kuin minä)

Salkut nyt olis ihanat missä vaan. Yksi huone lisää. Sitten mun ei tarvis harkita sekuntiakaan. Hullulla on ehkä hullun haaveet, mutta silti..

Kuvat on täältä :
Voisin kyllä ostoskoriin klikkailla vaikka mitä, mutta kerrankin pidän itseni kurissa ja mietin loppuun asti.. ainakin melkein.



Joululahja mietintää ja vähän muuta


Joko joko joko... Saa laittaa loputkin jouluvalot ikkunaan..? Joko vois tulla lunta ja pakkasta? Ja joko se joulukin voisi jo tulla? En mä malttamaton ole, mutta kuitenkin.

 Tänään käytiin jälleen kirjastossa lasten kanssa. Nyt on mulle iskenyt hurja vimma tehdä kaikkea. Lainasin vinon pinon lehtiä kirjastosta, jossa kaavoja lasten vaatteisiin. Mummilta saan lainaan saumurin viikonloppuna ja vois koida lauantaina vähän kankaita katsomassa. Niin miljoona ajatusta päässä ja hirmuinen halu päästä ompelemaan. Joululahjaks voisin kyllä toivoa uutta ompelukonetta, saumuri saa olla lainassa niin kauan kun mummi sitä joskus tarvii, jos tarvii. Joten kiltti Joulupukki, eikun tontut. Olen kiltti, tahdon ompelukoneen ;) Jokunen joulukirjakin lainattiin myös. Seuraavan kerran taidetaan ottaa se rekka-auto kun mennään kirjastoon. Aina tulee lainattua niin paljon, että kassi ratkeilee liitoksistaan ja kaikki ei edes mahdu sinne. Niin kuin kävi tänäänkin. Onneksi rattaissa oli alakorissa tilaa että saatiin loputkin kirjat kyytiin. Ja ne äitin lehdet ;) saa nähdä pitäiskö vähän tutkailla kankaiden tarjontaa netistä pahempaan kuumeeseen.
 
Lisää kudetta kävin tänään ostamassa, ja saa nyt nähdä mikä siitä syntyy. Ehkä isompi kori, parempi toivottavasti myös. Pojan leluja voisi vähän karsia ja laittaa niitä uuteen koriin. Noh, katsotaan mitä saan aikaiseksi. Jos mitään.

 Joululahjojakin mietin ja vähän katselinkin tänään. Neiti on lelukirjojen valinnoillansa tyhjentämässä koko Joulupukin pajan, saa nähdä mitkä toiveet totetuu. Onneksi on synttäritkin juuri ennen. Ihania juttuja olen kyllä tänään löytänyt. Nämä olisi jotenkin niin ihanat, molemmille omansa. Myös soiva korurasia tytölle olisi haaveissa, saisi korunsa järjestykseen.. Tyttö on toivonut viulua, kitaraa, kaikenmaailan soittimia. Legoja ja barbeja, ja jopa barbiauto.. Se tosin päätettiin ostaa jo synttärilahjaksi. Pojalle, jos itse saisi valita, niin palloja, kasapäin palloja. Jokaiselle kuitenkin jotakin!

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä
Kuva täältä
Ajatuksiin löysi tiensä tänään jälleen nuo lastenhuonejärjestelyt. Toisaalta lapset voisi laittaa nukkumaan yhteen huoneeseen ja toinen huone olisi vain leikkihuoneena. Se toimisi jonkun hetken, mutta ei kauaa. Kohta neiti kuitenkin haluaa leikkiä rauhassa kun nyt jo välillä tuo pikkuveli tulee viemään palapelin palat. Toisaalta siihen jokunen aika vielä menee. Ei tarvitsi aina olla siivoamassa leikkejä pois kun nukkumaan käydään. Äh tylsää tällanen kolmio. Liian pieni. Tahdon yhden huoneen lisää, silloin meidän ei miehen kanssa tarvitsisi siirtää sänkyä olohuoneeseen ja nukkua siellä. Ja toisaalta tahtoisin sellaisen pienen ompelu/käsityö nurkan. Lottovoitto kiitos tänne.

Ilta kulutettiin palapelien ääressä. Ne on nykyään neidin ehdoton suosikki. Myös nukkevauvat hoidettiin ja syötettiin ennen nukkumaan laittoa. Niitä on sentän kolme. Mitä tää äiti joskus väysmystä kitisee kun tyttö hoitaa kolme vauvaa yhtä aikaa, eikä nurise ollenkaan. Ehkä pitää ottaa mallia tyttärestä. Useamminkin. Yksi vauva ristittiin tänään Tuikuksi. 


Ensi viikolla ajattelin yllättää nukkekotia toivoneen tyttäreni ja hakea jo vuosia säilössä olleen, oman vanhan barbitalon. Omat vanhempani ovat sen mulle rakentaneet, samoin kaikki huonekalut on äitini käsialaa. Kerroksia talossa on kolme, joten ihan pienestä mökistä ei ole kyse. Tapetit vaihdetaan miehen kanssa ja ehkä maalipinnalle voidaan jotain uudistusta keksiä. Maltan tuskin odottaa että pääsen sitä kunnostamaan ja näkemään neitokaisen ilmeen kun saa sen. Ensin ajattelin odottaa jonkun aikaa vielä, mutta hän on nyt osoittanut taitonsa ja halunsa leikkiä, joten aika on varmasti oikea. Hän tulee kuitemkin jo kolme. Kumpikohan sillä enemmän innostuu leikkimään. Hih!

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Tunnelmaa ja käsitöitä

Eilen tehtiin ensimmäiset tähtitortut. Nam, että oli hyvää :)

Saatiin ystävät kylään ja glögin kanssa niitä herkuteltiin. Meni aikakin vähän joutuisammin, kun oli seuraa. Isikin on taas iltavuorossa tämän viikkoa.
Hyvin meni kun molemmilla lapsista oli seuraa ja äitilläkin.


Tänä aamuna otin parituntisen omaa aikaa ja suuntasin kirpputorikierroksen. Tytölle vaatetta löytyikin vaikka kuinka. Ja pitkään olen halunnut koittaa virkkailla matonkuteesta mattoa tai muuta. Ja tänään löysinkin matonkudetta ja ostin pienen määrän. Ja ei, niin hyvä en ole että tästä mitään käsityöblogia olisi tulossa. Kunhan kokeilin. Ja niin parin tunnin kääntämisen jälkeen, ranne kipeänä oli kori valmis. Eihän se nyt mikään kaunis ole, saati edes sinne päin. Kierohan se on kun mikä, ehkä myös "hiukan" toispuoleinen  Mutta ekaa kertaa ja itse tehty. Ja vielä myönnän että täydellistä taideteosta siitä ei tullut. Tytölle se kelpasi hyvin, Pet Shopien säilytykseen. 

 

Seuraavaksi koitan sitä mattoa. Meillä on olkkarissa tylsä tyhjiö. Siinä oli pöytä ennen, mutta kaipasin tilaa ja siirrettiin se keittiöön ja edelleen se on aika kaljun näkönen. Matto sopisi siihen, ehkä. Jos saan siitä edes kieroon katsottuna pyöreän. Huomenna pitää lähteä metsästämään vähän enemmän tuota kudetta.


Pikkumies hoiti nukkevauvaa illalla. Antoi sille suukkoja, tais pari kertaa hampaatkin nuken päähän kolahtaa. Hoivaviettiä löytyy siis. Ja eilen oppi juomaan tuttipullosta itse. Tähän asti tuttipullo mennyt kyllä suuhun, mutta ei ole osannut kallistaa sitä niin, että sieltä jotai saisi. Eilen hoksasi tämän. Mun isopieni mies ♡


Illan yliväsymys kiukuttelut on voitettu ja kumpikin lapsista nukkuu. Kohta nukkuu ehkä äitikin. 
Mukavaa loppuiltaa ♡


maanantai 11. marraskuuta 2013

Vähän kuulumisia

Viime viikolla kolme päivää osastojaksolla. Yöt saatiin olla onneksi kotona. 


Tavattiin lääkäriä ja terapeuttia jos jonkinmoista. Oli fysioterapeutti, joka totesi pojan kehittyneen kivasti viime kesän jälkeen. Kokeeksi ja taas yhdeksi lisäavuksi kotiin saatiin hämähäkki-tuoli. Tarkoitus siis saada seisoma-asentoa hallintaan ja siitä myös kävelyä tämän kanssa.

Toimintaterapeutti tutki leikkitaitoja, ja jäljessähän nekin tulee. Toistoja vaan kotona paljon.
Ravitsemusterapeutti antoi edelleen ohjeita lisäenergian saamiseksi, paino kun on ollut laskusuunnassa pari viime mittausta.

Puheterapeutti katsoi suun liikettä, kuunteli puhetta ja seurasi syömistä. Jäljessä, viiveellä, nämäkin. Itse kuitenkin tiedän, että edistystä on tullut. Se riittää. Ja koska koko kropassa on alijäntevyyttä, on sitä myös suun lihakista. Tästä johtuu osittain ainakin syömisongelmat.
Munuaistenultra oli viimeisenä päivänä ja edelleen laajentuneet nuo munuaisaltaat ovat, mutta juuri siinä rajalla että seurantaa ei tarvita. Hyvä näin.
Kokonaisuudessaan ihan hyvät ja antavat kolmepäivää.

Oppi poika yhden sanankin. Nostaa pallon ilmaan ja huuta HEITÄ. Hih, tulee niin selvästi, ettei voi erehtyä.

Isänpäivä tuli ja vietettii  isin ja pappojen kanssa. Isi kävi heti tänä aamuna hieronnassa, jonka sai lahjaksi.

Tämä päivä menikin kotona. Aamulla oli pojan jumppa ja siitä ulkoilemaan. Ihana pakkaspäivä pitkästä aikaa. Kunhan vaan pysyis nuo pakkaset ja tulisi sitä lunta. Ehkä tuon pakksen innoittamana laitoin jo tytön ikkunaan valot tunnelmaa luomaan. Joulua täällä odotellaan jo kovin,noh minä ainakin. Tyttökin on tarkkaa  tutkaillut postin mukana kolahtaneiden lelukirjojen tarjontaa. Aika pitkä lista on pukille lähdössä.

Ensin juhlitaan kyllä tytön synttärit. Siitä onkin enää vajaa viikko jouluaattoon. Hulinaa riittää se pari viikkoa. Synttärikutsut odottaa postittamista. Enköhän senkin saisi tämän viikon aikana hoidettua.

Isäntä iltavuorossa tämän viikon, joten nyt kun lapsetkin jo nukkuu valloitan hetkeksi sohvan ja kaukosäätimen ja saan kerrankin katsoo ihan mitä hömppää itse haluan. (Jos jaksan muuta kuin Salkkarit) hah.


Tän biisin myötä rauhallista loppuiltaa. Tää on sydämessä, aina <3