tiistai 24. syyskuuta 2013

Shoppailupäivä

Aamulla päätettiin tytön siteiden vaihdon jälkeen hakea isomummu kyytiin ja lähdettiin ostamaan tytölle villahaalaria. Niin kylmä ulkona aamulla oli, että paleltunut tuo meidän vilukissa olisi. Viime talven villahaalari siirtyi pojan käyttöön ja nyt on tytöllä uusi. Ehkä nyt tarkenee. Kahvilassakin poikettiin, tottakai. Sehän nyt kuuluu aina meidän reissuihin, kun mummu mukana. Tosin neitiä kiinnosti enemmän liukumäki ja pari autolaitetta, kun se että olisi rauhoittunut syömään. Ruoka upposi hyvin ja pullasta jaksoi pari haukkua. Loput otettiin kotiin mukaan.

Viereiseltä kirpputorilta tein kaikki ostokset yhdestä pöydästä. Tytölle löysin 2 yöpukua, sukkahousuja, legginsit, mekkoja ja paidan, kaikki alle kympillä. Kaikki tosi siistejä. Kerrankin jotain näin hyvää ja noin halvalla..

Kotimatkalla kumpikin lapsista sammui autoon ja sain itsekin hetken hengähtää ja nauttia täydestä hiljaisuudesta hetken vielä kotipihassa. Naapurin varmasti ihmetellessä, mitä ne tuolla autossa istuu.. Pian oli poika hereillä ja tytön herätin varovasti, jotta päästiin autosta pois ja sisään. Väsynyt itku raikui pitkin pihaa ja rappukäytävää. Onneksi itku helpotti kotiin päästyä. Yritin kyllä ehdottaa, että neiti menisi vielä nukkumaan, mutta Ei en minä halua, oli vastaus. Selvä.

Isännän työpäivän päätyttyä soitin vielä eläinlääkäriin, kun ei tuo karvakorva juuri tuota kuivaruokaa syö. Nälkään se ressukka ennemmin kuolee kun muuhun. Sain luvan koittaa toista, ei niin paljon pilkottua allergiaruokaa, joka on siis märkäruokaa. Josko se siitä. Kortisonia sisältävä voide ei juuri ole auttanut, joten aloitetaan nyt toistaiseksi kortisonitabletit päivittäin. Toivottavasti ne auttaisi nyt.

Tehtiin vielä päivällisen jälkeen koko perheen voimin kävelyreissu kirjastoon. Kiva tehdä jotain yhdessä :) takaisin päin tullessa ihasteltiin taas kurkia. Auroja oli jopa kuusi tällä kertaa perätysten. Vaikuttava näky.

Uni tuli molemmille  lapsille melko nopeasti ja nyt saa hetken ottaa omaa aikaa salkkareitten verran ainakin. ♥








2 kommenttia:

  1. Heippa! Löysin blogisi etsiessäni vertaistukea uuteen elämäntilanteeseen kehitysviiveisen 1v. lapsen kanssa ja luin kaikki postauksesi saman tien. Moneen ajatukseesi voin samaistua kehitysviiveeseen liittyen. Meillä on vielä tutkimukset kovasti kesken ja tilanne ihan uusi. Oma poikani on muuten syntynyt tasan samana päivänä kuin tiedän :) Olisi mukava vaihtaa ajatuksia. Jos haluat viestitellä niin mun tavoittaa sähköpostilla poikasenelamaa@gmail.com ja tietysti tuolta blogin puolelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tänne. Meillä myös nuo tutkimukset on kovin kesken, eikä mitään vastauksia olla saatu. Kiva olisi kyllä ajatukisa vaihtaa :) koitan jossain välissä laittaa postia!

      Hyvän päivän on pojat synttäreiksi valinneet :)

      Poista

Pieni merkki käynnistäsi :)