perjantai 20. syyskuuta 2013

Ristiriitaisia ajatuksia ja perjantaita

Hysteerinen äiti täällä taas.. Meidän muutto on alkanut mietityttään ihan tosissaan. Eikä siinä mietitytä ja ahdista muu kuin se että takapihalla virtaa kanava. Ei turva-aitoja, vain liukkaat, viistot kivet rantatieltä veteen. Jos tuo kanava olis kaukana muualla en epäröisi hetkeäkään. Haluan kyllä ehdottomasti tuohon uuteen asuntoon missä kaikki on täysin uutta ja siistiä, mutta kuinka suuren mörön tuosta kanavasta saan vielä aikaan. Lapset ei tietenkään ulkoile yksin ilman valvontaa ja ilman toista aikuista ei kanavan rantaan mennä, mutta silti. Se on vaan liian lähellä. Tässä on onneksi vielä aikaa miettiä ja etsiä onneksi jotain muuta vaihtoehtoakin. Toivon että löytyy.. Tai sit joku vois vaan sulkee koko kanavan.. :) tänään ehkä käydään vähän kävelemässä ja paikkaa katsomassa tarkemmin ja muutenkin kuin autosta käsin.

Eilen käytin kissan eläinlääkärillä ja lääkäri totesi vain että tyypillinen paikka ruoka-allergialla on juuri tuo korvan ja silmän välinen alue. Nyt on ressukalla tiukka ruokavalio seuraavat viikot. Pelkkää allergiakuivaruokaa ja vettä. Höh. Pikkuprotesti oli kissalla jo viime yönä.. toivottavasti tämä auttaa nyt edes. Kortisonia sisältävää voidetta saatiin antibiottien lisäksi.

Eilen aamulla leivottiin omena-kaurapaistos kun isomummu ja isopappa kävivät kahvilla. Niin nopeasti hävisi koko paistos etten ehtinyt edes kuvaa napata. Hah. Pääasia että maistui.
Aamulla reippailtiin terveyskeskukseen rattailla tytön siteitä vaihtamaan. Sateenkin uhalla otin riskin ja jätin auton orpona parkkipaikalle ja lähdettiin taittamaan tuo 3km matka kohti määränpäätä. Sateita ei saatu niskaan ja viikonlopuksi saatiin tarvikkeet jotta voidaan itse hoitaa tytön kättä. Maanantaina sitten taas näytille. Itkua tuo siteen vaihto on tytölle joka kerta. Onneksi lopuksi saa aina 3 tarraa niin helpottaa. Paranisi jo silti. Kotimatkalla tyttö halusi itsekin vähän jo kävellä ja pitkän matkaa kävelikin. Kotiin tullessa oli hyvä mieli koko reissusta ja siitä että sain itseäni niskasta kiinni ja käveltiin. Juuri ennen kotia tyttö näytti erästä omakotitaloa ja sanoi : tuollainen koti voisi olla ihana. Totesin että niinhän se olisi. "Mennään ostamaan sellainen kaupasta"  Nyyh, miksei niin voisi vain tehdä. Lottovoittoa odotellessa.

Isikin yllätti ja tuli töistä aikaisin kotiin. Taidetaan juhlia sitä siivoamalla. Mutta ensin levätään vähän ♥




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pieni merkki käynnistäsi :)