Uimista ja lentäviä autoja.. eiku?

Pakkanen paukkuu ja uimahalli pelasti meidät eilisaamun palelulta, tosin ei sielläkään kuuma tullut.. Noh, ainakin mukavaa oli ja neitikin sai purkaa monen päivän kertynyttä energiaansa vedessä. Viime kerrasta rohkaituneena uskalsi jo mennä hiukan itsekin, eikä roikkunut henkensä kaupalla äitin tai isin kaulassa/käsissä. Veden korkeushan ei montaa senttiä kahluualtaassa ole ;)

Iltapäivän vietin lasten kanssa kotona. Leikittiin pitkä tovi autoilla. Poika tosin lennätti autoja hyvää kyytiä, mutta leikittiin kuitenkin. Isi yritti sillä välin päästä sopuun meidän auton kanssa. Rauha taisi olla hetkellinen, sillä sama ongelma palasi samana iltana kauppareissulla. Mulla tuo kyllä toimi ihan nätisti tänään kun vein neidin aamulla kerhoon. Ei oo isi tainnut autoa kehua vaan tarpeeksi... 

Neidin vein aamulla kerhoilemaan, ja pojan hetkeä myöhemmin neuvolaan. Painoa jännitin koko viikon, ja näemmä aivan turhaan. Kuukaudessa painoa oli tullut reilu 200g. Aivan uskomatonta. Ei varmaan koskaan ennen noin paljoa kerralla. Kiitos varmaan kuuluu tuolle punakuoriselle maidolle, joka valloittaa litrakaupalla meidän jääkaappia. Tällä varmasti jatkamme. Nyt herralla pituutta 82cm ja painoa komeat 9525g (heinäkuussa painanut 9100,joten nousu tahdin tähän asti voi tosiaan miettiä). Äiti on ylpeä. Vaikka ei ne käyrät vielä paremmalta näytä, niin tällä tahdilla jos jatkuu, ei hätää.

Päiväunien jälkeen ja isin lähdettyä töihin, uhmattiin lasten kanssa pakkasta ja vaunuteltiin/pulkkailtiin mummulaan. Nautittiin kauniista säästä (siitä kauneudesta olen hehkuttanut sen sata kertaa päivässä) Pari tuntia siellä ja takas kotiin. Matka ei ole pitkä, joten kun vaatetta tarpeeksi päällä ja lampaantaljat pikku peppujen alla lämmittämässä, matka taittui mukavasti. Iltapuurot, sadut ja nukkumaan.

Huomenna aamulla seitsemältä starttaamme neidin kanssa magneettikuviin. Tämä äiti on niin hermona jo pelkästä kanyylin laitosta, että yö taitaa mennä valvoessa. Miksi ne ei vaan voisi laittaa sen mulle tytön puolesta. Pitkä päivä tulossa, mutta selvittävä on. Keskiviikkona saadaan sitten tuloksia, löytyykö neidiltä reumaa vai mistä kaikki lonkan jutut johtuu.

Pojan geenivastuloksistakin tänään peräänkyseltiin, mutta edelleenkään ei vastausta niistä. Soitetaan uudestaan, jos parin kuukauden päästäkään ei ole mitään vastausta saatu. En mä oikesta arvannut, että niihin nyt ihan näin kauaa menisi. Testit on siis otettu lokakuussa.. Noh odotetaan.

Tää stressipeikko lähtee nyt nukkumaan. Toivottavasti huominen menee hyvin..

Hyvää yötä <3