sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Pyykkiä, pyykkiä ja lääkäriä

Tänään olen varmasti ensi kertaa ollut kiitollinen siitä,että meidän lapsilla on paljon vaatteita ja kuivausrumpu. Pojan vaatekerta on vaihdettu ainakin kymmenen kertaa. Joka ruoka on tullut kokonaisuudessaan (ja vähän ylikin) takaisin komeassa kaaressa. Samoin antibiootit on rikkonut mahan ja vaippa falsakannut joka kerta. Kuume piirtyy komeina lukemina mittariin, 39. Itkuinen ja levoton poika. Yö vietettiin pojan kanssa sohvalla. Äiti valvoi koko yön, poika pyöri levottomana unen ja valveen rajamailla. Yskitti ja yskitti. Avaavaa hengitettiin, auttoi hetkeksi.

Päiväunet on olleet levottomammat koskaan ja pyykkikone on pyörinyt tauotta.. Jos tilanne ei ala pian helpottamaan, mennään takaisin päivystykseen. Luojan kiitos, huomenna on miehellä vielä vapaa päivä.

Tytön kanssa käytiin aamulla pitkällä kävelylenkillä. Uskon, että näytin vähintääkin hyvältä kulkiessa pitkin katuja silmäpussit maata hipoen. Neiti yllätti täysin jaksamalla kävellä koko pitkän matkan. Reipas tyttö. Saa nähdä kostautuuko tämä retki yöllä, itketäänkö kipeitä jalkoja. Sitten valvotaan, ja hoidetaan molempia. Mies on onnksi luvannut valvoa pojan kanssa tämän yön. Ehkä kaks vuorokautta samoilla silmillä kaipaa vähän lepoa.

                     *     *      *     *     *     *     *

Pojan hengitys kävi aiempaa työläämmäksi iltaa kohden, ja muutenkin oli itkuinen ja kipeän oloinen. Lähdin pojan kanssa uudelle käynnille päivystykseen. Pyysin mittaamaan tulehdusarvot. Mitataan jos lääkäri pyytää, vastasi hoitaja.. kohta kuitenkin palasi, että mitä me lääkärillä, mitataan vaan. Tulos oli 27,vähän koholla.

Odoteltiin lääkäriä puolisen tuntia ennenkö päästiin. Tutki pojan pikaisesti ja katseli hengitystä, totesi että vähän hengittelee apulihaksilla, mutta muuten rauhallisen oloinen. Kotiin päästiin. Koitetaan saada ruoka, lääkkeet ja neste pysymään sisällä. Ja jälleen uutta yhteyttä, jos vointi huononee. Voi pieni rakas poika, parane jo ♡

Kotona annettiin hengitellä maskin kautta lääkettä. Kohta sängyssä kiljahteli iloisen pirteä pikkumies. Tunti meni, mutta nyt nukkuu. Ja niin aion itse seurata esimerkkiä ja toivoa rauhallista yötä,

myös teille ♡

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pieni merkki käynnistäsi :)