Jatkanko, enkö jatka.. osaanko edes.. en tiedä enkä jaksa sen enempiä miettiäkään.. ehkä.. ainakaan nyt, ehkä vähän,välillä..
Koitan ottaa siis itseäni niskasta kiinni ja saada ne ajatukset tänne kirjoitettua, koska tuolla päässä ne saa aikaan siis vain hysteerian,sekasotkun välillä jopa ahdistuksen. Voiko ajatuksiaan juosta karkuun, antaa niiden olla.. voiko niiltä piiloutua ja olla kuuntelematta niitä kahta miljoonaa kysymystä. Ei.. ei voi. Tai jos joku tietää keinon, kertokoon sen mulle..
En edes muista koska ja mitä viimeksi on kirjoitettu.. kaikesta huolimatta, arki jatkuu täällä lähes samanlaisena päivästä toiseen. Esikoisen uhma tosin tuntuu vain saavan uusia ulottovuuksia päivä toisensa perään.. kai sille joku käy yöllä kuiskimassa korvaan temppuja , joilla äidin hermoja huomenna voisi koittaa kiristää. Välillä (ikävä kyllä) siinä onnistuen.. Heti sen ärhennyksen jälkeen tulee vaan niin huono omatunto, että kaappaa vain tytön syliin ja pyytää anteeksi. Ei äiti tahallaan.. Itsesyytökset kaikuu korvissa: huono äiti, miksi teit noin, ei musta ole mihinkään.. Vaikka onhan meillä pääasiassa kivaa päivisin. Hassutellaan, nauretaan, leikitään ja ulkoillaan. Rakas, paras, äidin oma kulta tyttö. ♥
Kuopuksen kanssa käy edelleen jumppari kaksi kertaa viikossa ja kyllähän tuloksiakin saadaan. Uusia taitoja opitaan, hetkeksi saattaa jäädä tauolle ja kohta taitoja näytetään uudestaan. Sitterikin sai jäädä (loppui vihdoin se lattialla kököttäminen) kun saatiin kuntoutuspuolelta toimituoli lainaan :) ruokailut sujuu siis paremmin, ainakin välillä.. Juominen ja syöminen vaatii välillä melkoisia taikatemppuja että saa edes vähän syötettyä. Painoakaan kun ei niin hurjasti saada, niin on väliä aika stressaavaa jos syö huonommin monta päivää..
Viikonloppuna pikkumies näytti uuden taidon, viisarikäännöstä. Tää äiti pyyhki onnen kyyneliä :)
Jätkä on nyt 9kk, kehitys tällä hetkellä menee jossain n 5kk tasolla. Viimesimpinä tutkimuksina oli nuo silmät joissa ei mitään vikaa ole, näkökenttä tosin ei ainakaan vielä niin laaja kuin tuon ikäisellä pitäisi, mutta annetaan aikaa..
Kirjekin neurolta saatiin ja olivat nyt jossain yhteisessä palaverissa vielä niitä pään magneettikuvia katsoneet ja epäilevät nyt jotain laaja-alaista oireyhtymää, josta eivät kuitenkaan vielä sano mitään etteivät turhaa huolestuta. Jep jep. Lisää tutkimuksia siis tulossa.. eniten ärsytti tässä kaikessa se, että lähettävät lyhyen KIRJEEN tästä. Mitään enempiä selittämättä tai kertomatta. Tälläset asiat siis jatkossa puhelimessa kiitos.
Jos tästä nyt pääsen tän bloggailun kanssa (jälleen) uuteen alkuun :) tavoite on kova.
Ninni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pieni merkki käynnistäsi :)