Onni tässä, onnea täällä: Tällainen päivä tänään..

Varoitus, tämä teksi sisältää hivenen narinaa ja avautumista.. alkuun ainakin.

Tiedättekö tunteen, kun jo aamulla vasta toisen silmän avattua tiedät, että tää päivä ei ole se paras päivä. Yleensä tätä tunnetta edeltää erittäin huono uninen yö johon mahtuu herätyksiä ehkä ainakin tuhat. No sata ainakin. Tänä aamuna fiilis oli juurikin näin.

Kaiken lisäksi oli siivouspäivä, miehellä iltavuoroviikko ylitöineen ja kauppapäivä. Normaalisti olisimme ehkä käyneet kaupassa huomenna, mutta mies on ylitöissä huomisen. Lapset kiukuttelee aamuviidestä saakka kun ei enää nukuta. Kaupassa menee liian kauan, kun kylän asukkaat ovat päättäneet lähteä koko suvun voimin viikonloppu ostoksille. Ehkä meidän olis pitänyt tyytyä oman kylän pikkukauppaan eikä uhmata tätä päivää ja lähteä naapurikylään Prismaan. Laajempi valikoima koko ensi viikon ruokia ajatellen. Enemmän punaista tarraa. Kello on liikaa kun kotiin päästään. Ruoka-ajat myöhässä, lapsilla on nälkä, mies ei ehdi syödä.

Ruuan jälkeen yliväsynyt pikkumies päiväunille, isompi haluaa katsella sohvan nurkassa muumeja. Pölyrätti heilumaan. Pikkumies herää itkemään. Kestää hetken saada se takasin nukkumaan. Hetkinen, ompa hiljaista. Isompi on nukahtanut sohvalle. Nukkukoon hetken, mutta vain hetken tai illalla nukahtaminen venyy huomisen puolelle.

Imuri laulamaan kun päikkärit on nukuttu. Imurin johtoon on tullut magneetti,joka vetää mittarimatoa puoleensa. Sitä siitä palauttelemaan leikkeihinsä jokunen kerta. Lattioita pestessä astut jonkun terävän pikkuelukan päälle. Tytön huone näyttää lähinnä räjähtäneen pommin jälkitilalta. Mietin vain miten? Missä vaiheessa? Samapa tuo, ehdin siivota ainakin :)

Päivällisen jälkeen ulos. Pieni kävelylenkki teki hyvää. Kiukku ja päivän harmit jäi ulos. Pysyköönkin siellä. Nyt on kynttelikkökin laitettu keittiön ikkunalle. Sanokoot kuka mitä tahansa. Mun ikkuna. Nih. Tunnelmaa se tuo ja joulu on mulle se vuoden odotetuin ja tärkein pyhä.