Juhannus

Juhannus takana. Kotiin palattu mukana säkillisen likapyykkiä ja vähintään miljoona hyttysen pistosta (ainakin kaikkien yhteenlaskettuna. Kesänjuhlaa vietettiin joka vuotiseen tapaan miehen vanhempien luona. Mukaan napattiin myös miehen siskon tyttö. Seuraneidiksi (ja esikoisen perässä juoksemaabän ;) ) ei vaan. Kivaa meillä oli vaikka uimassa ei käytykään. Grilliruokaa ja sipsejä syöty tosin niin paljon että vaa'an lukemat taitaa heilahtaa ihan uudelle kymmenelle..

Kokkokin jäi näkemättä kun niin myöhään ryökäleet sen sytyttivät että unihan meidän pienemmille tuli..
No, josko ensi vuonna sitten.

Juhannustanssit käytiin läheisellä lavalla katsastamassa. Sisälle saakka ei menty mutta ulkona neiti tanssi ja katseli kiinnostuneena muiden tanssimista. 

Haastetta reissuun toi ainoastaan pojan syöttämiset kun omaa tuolia ei ollut ja vaikka syöttötuoliin kuinka yritettiin kuinka aseltiin ja laitettiin tukee niin ei onnistunut. Sylissä syöttäminen oli yhtä möngerrystä ja pyörimistä.. Kotiin sen puolesta kiva palata. Ja muutenkin, pääsee kiinni takaisin normaaliin arkirytmiin.

Tänään otettiin suunta takaisin kotiin ja poikettiin strutsitilalla.Neidin mielestä parhaimmat oli puput ja metsäpeurat. Niitä syötettiin ja siliteltiin. Pikkumies ei niinkään pienistä pupuista innostunut. "Tyttöjen juttuja" sen sijaan hevonen oli suuri ihmetyksen aihe (jep, äitinsä poika. Hepat on se juttu) ja keskenään painivat possut sai hymyn huulille. Onhan se ne possut niin miehistä :D

Nyt vietetään vielä viikko isin kanssa jonka jälkeen jäädään kolmisin kuukaudeks isin töitten takia. Saas nähdä kuinka selvitään :)

ai niin, pikkumies loppuviikosta keksi takapuolta nostaa konttausasentoon ja samoin siitä myös karhukävelyasentoon. Yläkroppa tosin vielä liian raskas nostaa, mutta suunta on oikea :)